Kaksi viikkoa sitten käynnistimme ammattikasvattajille suunnatun kyselyn "Etäopetuskysely – valmius, työkalut ja haasteet". Kyselyn tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, kuinka opettajat ympäri maailmaa selviytyivät COVID-19-pandemian aiheuttamasta äkillisestä siirtymisestä täysin etäopetukseen.
Loimme kyselystä versiot kolmella kielellä (englannin, espanjan ja katalaani valittiin tiimin valmiuksien perusteella). Jokaisessa kyselyn versiossa oli täsmälleen samat 12 kysymystä:
- 3 kysymystä tekemisistäsi
- 3 kysymystä valmiuksistasi etäopetukseen
- 3 kysymystä etäopetustyökaluista ja -resursseista, joita saatat käyttää
- 3 kysymystä tuloksistasi tai haasteistasi.
Jos sinulla on vain kaksi minuuttia…
Jos haluat hypätä suoraan johtopäätöksiin, napsauta täällä!
Tulokset – Tietoja kyselyn osallistujista
Kyselyyn osallistui 116 osallistujaa kuudessa eri maassa (Espanja, USA, Iso-Britannia, Saksa, Kroatia ja Australia). Kaikki osallistujat yhtä lukuun ottamatta vastasivat kyllä ensimmäiseen kysymykseen, joka koski suunnitelmia toimittaa etäopetusta loppulukuvuoden aikana.
Suurin osa (69 %) opetti yliopistossa, ja lukion opettajat ovat seuraavaksi suurin segmentti (20 %). Peruskoulun opettajat edustivat 6 % osallistujista ja 5 % tunnistaa olevansa "muut". Tähän viimeiseen luokkaan kuuluivat lakikoulu, aikuiskoulutus ja kielitutorit.
63 % opetti STEM-aineita (luoteet, tekniikka, tekniikka ja matematiikka). Yhteiskuntatieteiden osuus osallistujista oli 9 % ja yleisen ala-asteen opetusta vielä 5 %. Suhteellisen suuri osa (10 %) oli mukana tukemassa opettajia. 10 %, jotka valitsivat "Muut" opetti aineita, mukaan lukien: kansainvälinen kauppa, laki, venäjä, katalaani ja kiinteistörahoitus!
Tulokset – Tietoja valmiudesta
Tämän osion kysymyksillä pyrittiin selvittämään, millaista etäopetusta kyselyyn osallistujat aikoivat antaa (interaktiivinen vs. ei-interaktiivinen), mitä hyötyä he näkivät vuorovaikutteisessa opetuksessa ja kuinka varmoja he kokivat sen toimittamisesta.
Mitä tulee luottamusta etäopetuksen toimittamiseen, vastausten jakautuminen oli seuraava. Vähemmistö kouluttajista (11 %) oli selvästi erittäin kokenut tämän tyyppisen sisällön toimittamisessa ja oli näin ollen erittäin luottavainen. Suurin ryhmä vastaajista (44 %) oli melko luottavainen, koska he ovat toimittaneet tällaista sisältöä aiemmin. Toiseksi suurin ryhmä (35 %) kuvaili olevansa "toiveikas" kyvyistään antaa etäopetusta. Viimeinen ryhmä, joka edusti 10 prosenttia, myönsi olevansa huolissaan mahdollisuudesta eivätkä olleet varmoja mistä aloittaa.
Seuraavissa kysymyksissä kysyttiin, kuinka suuren osan etäopetuksista oli suunniteltu olevan "vuorovaikutteisia" verrattuna "ei-vuorovaikutteisiin". 50 % kaikista osallistujista ilmoitti, että vähintään puolet heidän oppitunneistaan olisi interaktiivisia. Lisäksi 24 % ilmoitti, että noin neljännes ja puoli heidän oppitunneistaan olisi interaktiivisia. 16 % vastaajista sanoi, että heidän interaktiivisten oppituntiensa osuus oli 1:10 ja 1:4. Lisäksi 9 % sanoi, että osuus ei olisi nolla, mutta alle 1:10. Vain yksi prosentti ilmoitti, ettei yhtään oppitunnit olisivat interaktiivisia.
Yhdessä nämä tulokset osoittavat, että kolme neljäsosaa kaikista osallistujista odottaa interaktiivisten oppituntien muodostavan merkittävän osan (> 25 %) heidän tuotoksestaan.
Seuraava kysymys pyrki ymmärtämään opettajien motiiveja, jotka aikoivat vaivautua tarjoamaan interaktiivista etäopetusta. Mitä hyötyä he odottivat saavansa tästä? Useita mahdollisia etuja ehdotettiin, ja osallistujia pyydettiin valitsemaan ne vastaukset, joiden kanssa he olivat samaa mieltä.
Yleisimmin mainitut edut olivat alenevassa järjestyksessä:
- "Oppilaat voivat esittää kysymyksiä reaaliajassa" (87 %)
- "Opettaja voi paremmin arvioida, ymmärtääkö luokka aiheen" (52 %)
- "Oppilaat oppivat sekä toisiltaan että opettajalta" (50%)
- "Kiinteä tuntiaika tekee siitä todennäköisemmän, että opiskelijat tekevät työn" (39 %)
Huomattava vähemmistö valitsi myös "Muut" ja tietyt edut, mukaan lukien:
"Tutor voi saada välitöntä palautetta ja mukauttaa oppitunnin tarpeen mukaan"
”Rakentaa yhteisön – se jää usein huomiotta ja se, kenen kanssa työskentelet, on niin tärkeää oppimisen ja myöhemmän elämän kannalta”
Tulokset – Tietoja etäopetustyökaluista ja -resursseista
Tämän osion kysymysten tavoitteena oli ymmärtää, mitä työkaluja opettajat käyttävät tällä hetkellä etäopetukseen, mitä resursseja he ovat kokeneet hyödyllisiksi ja (mielenkiintoisena vastakohtana) missä määrin he käyttävät tauluja osana normaalia luokkahuoneopetusta?
Opettaessaan luokkahuoneessa suurin osa osallistujista ilmoitti käyttävänsä taulua. Lähes puolet opettajista (48 %) sanoi käyttävänsä taulua jokaisella luokalla ja 39 % sanoi käyttävänsä taulua "usein". 10 % opettajista sanoi, että taulua käytettiin vain satunnaisesti ja 3 % sanoi, että he eivät koskaan käyttäneet sitä.
Seuraava kysymys koski sitä, millä työkaluilla etäopetussisältöä toimitettiin. Tarjolla oli kuratoitu luettelo vaihtoehdoista, ja vastaajia pyydettiin myös listaamaan muita käyttämiään työkaluja
Verrattaessa tuloksia KAIKKIEN osallistujien kesken eniten käytetyt etäopetustyökalut olivat: Google Hangouts (48 % osallistujista), Zoom (42 %) ja Google Classroom (23 %). Tietojen lisäanalyysi paljastaa kuitenkin erittäin voimakkaan eron maittain/kielittäin.
Kyselyn englanninkielisen version kyselyyn osallistuneille, jotka olivat pääasiassa Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, eniten käytetyt työkalut olivat: Zoom (70 %), Microsoft Teams (40 %), Panopto (30 %) ja Google Hangouts. (26 %).
Tutkimuksen espanjan- ja katalaanikielisten versioiden kyselyyn osallistuneiden, joiden päätoimipaikka oli Pohjois-Espanjassa, suuntaus oli voimakas Googlen työkalujen käyttöön, kun Google Hangouts (62 %) ja Google Classroom (32 %) olivat suositumpia kuin Zoom ( 26 %).
Määritetyistä "muista" työkaluista 16 % osallistujista käytti Moodlea, 8 % Google Meetiä ja 5 % Skypeä. Kaiken kaikkiaan mainittiin 25 lisätyökalua, joista seuraavaksi suosituin (kukin 2 prosenttia) olivat Blackboard, Kahoot ja YouTube.
Vain 4 % osallistujista käytti Kaptivoa interaktiivisen taulun tarjoamiseen, kun taas 87 % sanoi käyttävänsä taulua tavallisessa luokkahuoneessa joko "usein" tai "jokaisella oppitunnilla". Tämä viittaa siihen, että olisi tehtävä lisätutkimuksia tämän epäsuhtaisuuden syiden selvittämiseksi. Yksi syy voi olla esimerkiksi brändi- tai tuotetietoisuuden puute. Luvut viittaavat myös erittäin suureen mahdollisuuteen etätaulun etäratkaisuille, kuten Kaptivolle, etäopetusmarkkinoilla.
Tämän osion kolmas kysymys kysyi opettajilta, mitä resursseja he olivat pitäneet hyödyllisinä. Kysymyksen tarkoituksena oli tunnistaa resurssit, kuten verkkosivustot, joissa on sisältöä ja vinkkejä, eikä "työkaluja" sinänsä. Näin moni vastaaja ei kuitenkaan välttämättä tulkinnut sitä, joten vastaukset heijastivat molempien sekoitusta.
Mitä tulee resursseihin, joitain ehdotuksia olivat:
- "Käytän RazKidsiä lukemiseen, NoRedInkiä kielioppiin ja Embarkiin matematiikkaan. Olen myös luonut Hyperdocs-dokumentteja ja tekstisarjoja luonnontieteiden ja yhteiskuntaopin tarkoituksiin.
- "Fuse Schoolin tai Cogniton video. Microsoft Forms (tietovisa)"
- "Kokoukset, joissa muut jakavat kokemuksensa ja kuinka he ovat voineet ne tarjotakseen monipuolista sisältöä"
Niistä, jotka käyttivät näitä kysymyksiä puhuessaan työkaluista, yksi vastaus, joka näytti tiivistävän paljon palautteesta, oli tämä:
”Zoom on paras väline kommunikaatioon ja yhteydenpitoon. Google Classroom on paras tehtävien jakamiseen."
Tulokset – Tietoja haasteista ja neuvoista
Kolmen viimeisen kysymyksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin opiskelijat selviytyivät äskettäin siirtyneestä täysin etäopetukseen, mitkä haasteet opettajat kokivat eniten, ja mitä neuvoja he antaisivat samassa tilanteessa oleville ikätovereilleen.
Tulokset opiskelijoista olivat pääosin myönteisiä. 21 % opettajista katsoi, että lähes kaikki heidän oppilaansa menestyivät etäoppimisen paradigman kanssa erittäin hyvin. Suurin ryhmä (52 %) sanoi, että suurin osa heidän opiskelijoistaan menestyi hyvin. 5 % sanoi, että suurin osa opiskelijoista oli vaikeuksissa ja 1 % ilmoitti, että useimmat opiskelijat kamppailevat todella. Suuri osa (21 %) sanoi, että oli liian aikaista sanoa.
Seuraava kysymys pyrki ymmärtämään haasteita, joita opettajat kohtaavat heidän yrittäessään toteuttaa tämän nopean siirtymisen täysin etäopetuksen paradigmaan. Useita mahdollisia haasteita ehdotettiin, ja osallistujia pyydettiin valitsemaan ne vastaukset, joiden kanssa he olivat samaa mieltä.
Yleisimmin mainitut haasteet alenevassa järjestyksessä olivat:
- "Oppituntisuunnitelmiani on muutettava etäopetusta varten" (73 %)
- "On vaikeampaa varmistaa, että opiskelijat ovat sitoutuneita ja oppivat" (47 %)
- "Ei tarpeeksi aikaa tottua" (32%)
- "Minulla ei ole tarvitsemiani työkaluja" (25%)
- "Minulla ei ole ollut riittävää koulutusta työkaluista" (21 %)
Huomattava vähemmistö valitsi myös "Muut" ja määritti haasteita, mukaan lukien:
"Pienet lapset tarvitsevat paljon tukea kotona, eivätkä kaikilla opiskelijoilla ole aikuisia apuna."
"Valkotaulutyö ei riitä kotona!"
"Toimitetaan laboratoriopohjaisia käytäntöjä!"
Vinkkejä muille opettajille:
Viimeinen kysymys jätettiin tarkoituksella avoimeksi ja se kutsui kyselyyn osallistujia jakamaan neuvoja kollegoille, jotka kohtaavat samoja etäopetuksen haasteita.
Siellä oli paljon erittäin hyviä vastauksia, ja tässä on joitain niistä karkeisiin luokkiin lajiteltuina:
Motivaatio:
"Älä lopeta kokeilua ja innovointia ennen kuin löydät oikean tavan suorittaa tunnit etänä."
"Ota vastaan epävarmuus – tunnusta ettet tunne tekniikkaa; kyselyitä opiskelijoille usein ja kysy heiltä, mikä toimii."
"Kokeile ja kokeile uusia asioita. Tämä on paras aika tehdä se."
Käytännön:
”Älä yritä suorittaa tunteja samalla tavalla kuin henkilökohtaisesti. Luo video-opetusohjelmia opiskelijoille ja varaa yksi tunti viikossa kysymyksiin videoneuvottelun tai chatin muodossa."
"Käytä hyvää digitaalikynää tabletille tai vastaavalle, simuloi taulua"
"Aloita aikaisin. Valmistautuminen kestää kauemmin kuin odotat."
”Pyydä kollegoitasi auttamaan sinua opettamaan, mitä he tietävät. Työskentele luokkatasosi kanssa tiiminä. Käytä YouTube-videoita opettaaksesi oppilaillesi Google Classroomin ja Zoomin käyttöä.
Kasvatus:
"Ole kärsivällinen itseäsi ja opiskelijoita kohtaan. Luo normit ja rutiinit ja noudata niitä johdonmukaisesti. Opiskelijat tarvitsevat rutiineja ja viihtyvät siinä ympäristössä…”
"Paljon kärsivällisyyttä, paljon rohkaisua ja halua tehdä työtä ja oppia samaan aikaan."
"Ota se päivä kerrallaan ja ole joustava ja avoin."
"Onnea!"
Analyysi ja johtopäätökset
Selvästikin tällainen kysely, jossa on suhteellisen pieni osallistujamäärä (116), voi antaa vain rajoitetun kuvan asenteista etäopetusta kohtaan. Aineiston tulkinnassa on oltava tarkkana, varsinkin kun merkittävä osa vastaajista työskenteli samalla alueella, Barcelonan ympäristössä, joten heillä voi olla paljon yhteistä. Toinen mahdollinen vinoutumisen lähde on se, että STEM-opettajia on lähes kaksi kolmasosaa vastaajista.
Siitä huolimatta olen ollut vaikuttunut syntyneen datan rikkaudesta ja selkeitä trendejä ja yllätyksiä on tullut esiin. Tässä tärkeimmät johtopäätökset:
- Suurin osa opettajista (55 %) on joko hyvin tai melko luottavaisesti kykyynsä toimittaa etäopetussisältöä. Lisäksi 35 prosenttia toivoo voivansa tehdä hyvää työtä. Toisaalta 10 % opettajista on huolissaan eivätkä tiedä mistä aloittaa!
- Suurin osa opettajista (90 %) suunnittelee pitävänsä vähintään 10 % oppitunneistaan interaktiivisessa muodossa, ja 50 % suunnittelee tekevänsä vuorovaikutteisuuden hallitsevaksi muodoksi. Tämä on mielenkiintoista ja rohkaisevaa, mutta se on minulle yllätys, sillä anekdoottisesti ne kaksi koulua, joissa omat lapseni käyvät, tarjoavat molemmat sisältöä 100-prosenttisesti ei-interaktiivisella tavalla. Ehkä tämä muuttuu, kun opettajat saavat enemmän aikaa valmistautua oppitunteihin seuraavalle lukukaudelle/lukukaudelle ja heillä on enemmän luottamusta interaktiivisen sisällön toimittamiseen tarkoitettujen työkalujen käyttöön?
- Kouluttajat näyttävät olevan hyvin selvillä vuorovaikutteisten etätuntien tarjoamisen monista eduista, ja kyky esittää kysymyksiä reaaliajassa mainitaan (87 %) tärkeimpänä eduna.
- Normaalissa luokkahuoneopetuksessa valtava enemmistö (87 %) opettajista käyttää tauluja joko usein tai jokaisella oppitunnilla. Näyttää kuitenkin siltä, että vain pieni vähemmistö on tietoinen siitä, että saatavilla on etäopetustyökaluja, joiden avulla taulut voidaan tehdä osaksi etäopetusta interaktiivisessa muodossa. Tämä näkyy siinä, että vain 4 % vastaajista ilmoitti käyttäneensä Kaptivoa. Vaikuttaa siltä, että tällaisille työkaluille on olemassa suuri potentiaalinen mahdollisuus, mutta myös suuri tietoisuushaaste on voitettava.
- Etäopetukseen käytettävien työkalujen osalta näyttää olevan kaksi pääluokkaa, jotka molemmat ovat tärkeitä; työkalut, kuten Google Classroom, Microsoft Teams ja Moodle, ovat suosittuja työn asettamiseen ja tehtävien keräämiseen suurelta osin "asynkronisella" tavalla. Videoneuvottelutyökaluja, kuten Zoom ja Google Hangouts, käytetään laajalti reaaliaikaiseen yhteydenpitoon opiskelijoiden kanssa. Koulutusympäristössä muiden etätyökalujen kehittäjien tulisi luultavasti miettiä, kuinka heidän työkalunsa täydentävät ja integroituvat näihin päätyökalutyyppeihin.
- Kaiken kaikkiaan (73 % vastaajista) suurin osa opiskelijoista selviää etätyöskentelyyn siirtymisestä hyvin. Kuitenkin, kuten 21 % vastaajista muistutti, on ehkä liian aikaista sanoa. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että opettajat ovat kiirehtineet tarjoamaan etäopetusresursseja lyhyellä varoitusajalla ja suurin osa tästä on asynkronista, ei-interaktiivista materiaalia. Jos "kotoa työskentely" -vaatimus jatkuu useita viikkoja ja kuukausia, on välttämätöntä, että kasvava osa oppitunneista muuttuu interaktiivisiksi ja "reaaliaikaisiksi", jotta ne kiinnostaisivat ja hyödyttävät paremmin opiskelijoita. Tämä vaatii todennäköisesti opettajien perehtymistä uusiin työkaluihin, joten helppokäyttöisyys ja luotettavuus ovat erittäin tärkeitä.
- Opettajien kohtaamista haasteista yleisimmin mainittu oli "Tuntisuunnitelmiani on muutettava etäopetusta varten" (73 %). Toiseksi yleisimmäksi haasteeksi mainittiin kuitenkin "Oppilaiden sitoutumisen ja oppimisen varmistaminen on vaikeampaa" (47 %), ja uskon, että tämä edistää interaktiivisempia oppitunteja.
Olen erittäin kiitollinen kaikille tähän kyselyyn osallistuneille ja toivon, että tulokset osoittautuvat mielenkiintoisiksi ja hyödyllisiksi.
